Nälkä on paras mauste, sanoi Afrikan poika
08.02.2024
Nälkä on paras mauste, kuten aforismi sanoo. Mutta onko maailma tasa-arvoinen suhteessa nälkään? Ei ole. Enkä lähde moralisoimaan asiaa sen enempää, eihän alkoholistejakaan saa moralisoida, miksi sitten nälänhätää tai liikalihavuutta? Etäännytään näistä yhteisistä haasteista ja mietitään hetki, mitä on olla onnellinen?
Mitä on olla onnellinen? Meikällä on vastaus siihenkin. Olin tänään kolmantena henkilönä autossa, johon mahtui vain kaksi ihmistä. Käytössäni ei ollut turvavyötä, ja automme lähti luisuun. Auto pysyi kuitenkin tiellä, eikä ketään ajanut vastaan. Emme törmänneet mihinkään. Mitään pahaa ei tapahtunut. Olinko onnekas? Vai olinko onneton? Sen tiedän, että vältyimme onnettomuudelta.
En ollut onneton, koska onnettomuutta ei tapahtunut. Jos ajatellaan onnea tunteena, olin enemmänkin helpottunut kuin iloinen. Onko onnellisuus siis sitä, ettei onnettomuuksia ikinä tapahdu, ja elämästä selviää säikähdyksellä? Että välttyy paljon pahemmalta kohtalolta? Ehkä. Tai sitten onnellisuus on vain yksinkertaisesti hyvää onnea.
Onko onni syntyä suomeen, jossa nälänhätää on verrattain vähän? Sen vasta aika näyttää. Elämä ei paljasta korttejaan etukäteen. Ja eikai sen väliäkään, jos nälkä on sittenkin se paras mauste. Tai sitten nälkä ei ole paras mauste. Ehkä nälkä onkin kidutusta, tai kidutettavana olemista. Ehkä nälkä lisää kärsimystä, ja kärsimys on paha asia. Saarros ja nälänhätä ovat muuten yksi sodankäynnin keinovalikoima. Sotadraaman pippurinen mauste. Sota luo kärsimystä, kuten myös nälkä, alkoholismi ja liikalihavuuskin. Mutta tarkoitukseni ei ole tietenkään moralisoida. Kukin tekee mitä tykkää. Vai onko se vähän välinpitämätön asenne kuitenkin?